Haitallisten aineiden välttäminen

Elämäntapalääketieteessä halutaan minimoida altistus terveyttä vaarantaville aineille. Alkoholin, tupakkatuotteiden ja huumeiden haitat ovat yleisesti tiedossa, mutta pelkkä tieto ei välttämättä riitä niistä erossa pysymiseen. Myös lääkkeiden väärinkäyttö sekä peli- ja nettiriippuvuus kuuluvat tähän kategoriaan.

Kukaan tuskin vahingoittaa itseään tieten tahtoen – päihteet ja haitallinen käytös vastaavat tarpeeseen paeta todellisuutta, hoitaa vieroitusoireita tai tyynnyttää mieltä. Niiden käyttöön voidaan päätyä myös elämyshakuisuuden takia. Päihteistä eroon pääseminen edellyttää näiden taustatekijöiden selvittämistä ja uusien toimintatapojen löytämistä.

Tupakointi ja runsas alkoholin juominen kuuluvat yleisimpiin estettävissä oleviin kuoleman syihin. Tupakointi tappaa maailmassa ennenaikaisesti yli viisi miljoonaa ihmistä vuosittain. Se on suu-, kurkku- ja keuhkosyöpien suurin riskitekijä. Tupakointi heikentää vastustuskykyä ja altistaa sydänsairauksille.

Alkoholi lisää riskiä sairastua kroonisiin maksasairauksiin, joihinkin syöpiin ja sydänsairauksiin. Se altistaa onnettomuuksille ja voi provosoida väkivaltaista käyttäytymistä. Alkoholi on taustatekijänä yli 60 erilaiselle terveysongelmalle; sen osuus maailmanlaajuisesta sairauskuormasta on neljä prosenttia.

Yhden päihteen käyttö madaltaa kynnystä tarttua myös toiseen. Esimerkiksi kannabiksen käytön ei ole havaittu vähentävän alkoholin kulutusta – päinvastoin. Siksi voi olla järkevää pyrkiä eroon kaikista päihteistä yhtä aikaa. Elämäntapalääketieteessä haitallisista tottumuksista eroon pääsemisen apuna käytetään mm. motivoivaa haastattelua, terveysvalmennusta, seulontaa, muutosvalmiuden kartoitusta, mini-interventioita ja pitkäkestoisempia tukitoimia.

WHO on luokitellut tupakan (sekä savukkeet että nuuskan) ja alkoholin luokan 1 karsinogeeneiksi eli varmuudella syöpää aiheuttaviksi aineiksi. Samaan ryhmään kuuluvat myös mm. asbesti, lihajalosteet ja suolakuivattu kala. Näistä millekään WHO ei ole kyennyt määrittämään turvallista altistuksen alarajaa syöpäriskin suhteen. [1,2]

Myöskään ilmansaasteiden merkitystä ei pidä väheksyä: ympäristöministeriön mukaan ne aiheuttavat Suomessa 1600–2000 ennenaikaista kuolemaa vuosittain. Siksi ympäristön suojelu on myös ihmisen suojelua.

Terveydenhuollon ammattilaisen tuomitsematon ja myötätuntoinen työote on tärkeä päihteistä keskusteltaessa. Potilasta autetaan löytämään muutokseen motivoivia asianhaaroja. Elämäntapalääketieteen muiden pilareiden omaksuminen vähentää tarvetta käyttää päihteitä [3-6].

Elämäntapalääketieteessä kannustetaan päihteettömyyteen

  • Luopuminen on vaikeaa, siksi suositellaan haitallisen tavan vaihtamista terveellisempään.
  • Potilasta kuunnellaan kritisoimatta ja syyttelemättä. Raitistumisen esteiden poistamisessa lääkäri voi ottaa valmentajan roolin.
  • Potilaalle neuvotaan muita keinoja käsitellä stressiä. Mielenrauhaa voidaan lisätä esimerkiksi liikunnalla, luonnosta nauttimalla, nukkumalla hyvin, syömällä kokokasvisruokaa, harjoittelemalla läsnäoloa, kuuntelemalla musiikkia ja vaalimalla merkityksellisiä ihmissuhteita.
  • Tarvittaessa henkilö ohjataan päihdepalveluiden piiriin.

 

Lähdeluettelo

  1. WHO: IARC monographs on the identification of carcinogenic hazards to humans. https://monographs.iarc.who.int/list-of-classifications
  2. WHO: IARC Working Group: Red Meat and Processed Meat. IARC Monographs On The Evaluation Of Carcinogenic Risks To Humans. Lyon, France – 2018 Vol 114 (riskiluvut pdf:n sivulla 493). International Agency for Research on Cancer II. Series. ISBN-13 (PDF) 978-832-0180-9.
  3. Glick-Bauer M, Yeh MC. The health advantage of a vegan diet: exploring the gut microbiota connection. Nutrients. 2014 Oct 31;6(11):4822-38. doi: 10.3390/nu6114822. Ei sidonnaisuuksia.
  4. Taylor A & Holscher H. A review of dietary and microbial connections to depression, anxiety, and stress. Nutritional Neuroscience. 2018 1-14. doi:10.1080/1028415X.2018.1493808. Ei sidonnaisuuksia. Rahoitus: USDA National Institute of Food and Agriculture, Hatch project.
  5. McClure JB, Divine G, et al. A comparison of smokers’ and nonsmokers’ fruit and vegetable intake and relevant psychosocial factors. Behav Med. 2009 Spring;35(1):14-22. doi: 10.3200/BMED.35.1.14-22. Rahoitus: National Cancer Institute and was conducted in collaboration with the Cancer Research Network.

Tosun NL, Allen SS, Eberly LE, et al. Association of exercise with smoking-related symptomatology, smoking behavior and impulsivity in men and women. Drug Alcohol Depend. 2018 Nov 1;192:29-37. doi: 10.1016/j.drugalcdep.2018.07.022. Rahoitus: University of Minnesota Dean’s Supplement to a National Institute on Drug Abuse and the Office of Research on Women’s Health grant, the National Center for Advancing Translational Sciences of the National Institutes of Health.

Lähetä sähköpostia osoitteeseen toimisto@falm.fi, niin saat lisätietoa yhdistykseen liittymisestä.

Yhdistykseen mukaan ovat tervetulleita kaikki sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja opiskelijat.  Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka ei ole sote-alan ammattilainen. Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä myös oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Kannatusjäsenet ja opiskelijat eivät voi kuulua hallitukseen eivätkä voi äänestää mutta voivat osallistua yhdistyksen koulutuksiin ja muuhun toimintaan.

Järjestämme kuukausittain yhdistyksen jäsenille maksuttoman webinaarin elämäntapalääketieteen aihepiireistä. Haluamme tarjota terveydenhuollon ammattilaisille työkaluja moninaisten ongelmien kanssa kamppailevien ihmisten kohtaamiseen ja hoitoon. Pyrimme vaikuttamaan Suomen terveyspolitiikkaan.
Webinaareihin pääset mukaan, kun ilmoittaudut jäseneksi: toimisto@falm.fi.