Liikunta

Liike on lääkettä

Yli viidennes maailman miehistä ja kolmannes naisista liikkuu liian vähän [1]. Liikkumattomuuden on arvioitu vievän hengen ennenaikaisesti yli viideltä miljoonalta ihmiseltä vuosittain. WHO:n mukaan fyysinen passiivisuus on neljänneksi suurin kuolleisuuden aiheuttaja maailmassa. Se altistaa esimerkiksi sydänkohtauksille, aivohalvauksille, aikuistyypin diabetekselle, monille syöville ja masennukselle. Siksi on tärkeää välttää pitkäkestoista paikallaan olemista. Säännöllinen liikunta auttaa elämään pidempään ja terveempänä. Se on yksi elämäntapalääketieteen kuudesta peruspilarista.

Lääkäreiden tulisi ideoida potilaidensa kanssa, kuinka nämä voisivat lisätä liikunnallisuutta elämäänsä. Jo istumisen vähentämisellä on merkitystä. Kun tavoitteena on hikoilla ja hengästyä, sohvaperunoilla tuo ylitettävä rima on matalammalla. Mitä alemmalta tasolta lähdetään, sitä vauhdikkaammin kunto kohenee. Aktiivisuuden lisääminen pienentää raihnaistumisen ja monien sairauksien riskiä. Se voi olla myös ratkaiseva osa niiden hoitoa. Rasitus on luuston vahvana pysymisen perusedellytys.

Fyysinen aktiivisuus normalisoi autonomisen hermoston toimintaa, edistää endorfiinien tuotantoa ja parantaa unen laatua. Sekä HIIT (High Intensity Interval Training) että pitkäkestoinen aerobinen harjoittelu vähentävät aineenvaihdunnan häiriöille altistavaa sisäelinrasvaa.

Laajassa meta-analyysissä selvitettiin lähtötilanteessa normaalipainoisten henkilöiden elämäntapatekijöiden vaikutusta painonkehitykseen neljän vuoden aikavälillä. Aktiivisimmin liikkuvaan viidennekseen kuuluvat olivat neljän vuoden kuluttua keskimäärin 0.8 kiloa hoikempia kuin tutkituista vähiten liikkuva viidennes [2]. Onneksi Suomessa on korkean elintason maista liikunnallisesti aktiivisin väestö [1].

Hambrechtin tutkimusryhmä halusi verrata liikuntaa pallolaajennukseen kroonisen sepelvaltimotaudin hoitona. Vuoden kestoisessa tutkimuksessa liikuntaryhmäläiset pyöräilivät 20 minuuttia päivässä ja osallistuivat kerran viikossa ryhmäliikuntaan. Kontrolliryhmäläisille tehtiin seurannan alussa sepelvaltimoiden pallolaajennus metallistentillä. Vuoden kuluessa vakavan valtimotautitapahtuman koki 30 % pallolaajennusryhmästä mutta vain 12 % liikuntaryhmästä. Ornishin elämäntapainterventiossa todettua sepelvaltimoplakkien sulamista ei Hambrechtin tutkimukseen osallistuneilla nähty. [3,4,5]

Liike on lääkettä. Jo yksi annos parantaa tiedon käsittelyvauhtia, keskittymiskykyä, huomiokykyä, mielialaa, muistia, unen laatua, verensokeria sekä kokemusta elämänlaadusta [6]. Verenkierron kohentuminen vaikuttaa koko elimistöön. Hyvä hapen saanti virkistää kehoa ja mieltä.

Lähdeluettelo

1. Guthold R, Stevens GA, Riley LM, Bull FC. Worldwide trends in insufficient physical activity from 2001 to 2016: a pooled analysis of 358 population-based surveys with 1·9 million participants. Lancet Glob Health. 2018 Oct;6(10):e1077-e1086. doi: 10.1016/S2214-109X(18)30357-7. Epub 2018 Sep 4. Erratum in: Lancet Glob Health. 2019 Jan;7(1):e36.
2. Mozaffarian D, Tao H, Rimm E, Willett W, Hu F: Changes in Diet and Lifestyle and Long-Term Weight Gain in Women and Men. New England Journal of Medicine 2011June 23; 364:2392-2404.
3. Hambrecht R, Walther C, Möbius-Winkler S, Gielen S, Linke A, Conradi K, Erbs S, Kluge R, Kendziorra K, Sabri O, Sick P, Schuler G. Percutaneous coronary angioplasty compared with exercise training in patients with stable coronary artery disease: a randomized trial. 2004 Mar 23;109(11):1371-8. doi: 10.1161/01.CIR.0000121360.31954.1F. Sidonnaisuudet: Päätutkija on Leipzigin yliopiston kardiologian professori. Rahoitus: Tutkimukseen saatiin ehtoja sisältämätön apuraha lääkeyhtiö Aventikselta.
4. Ornish D, Brown SE, Scherwitz LW, et al. Can lifestyle changes reverse coronary heart disease? The Lifestyle Heart Trial. Lancet. 1990;336:129-133.
5. Ornish D, Scherwitz LW, Billings JH, et al. Intensive Lifestyle Changes for Reversal of Coronary Heart Disease/ The Lifestyle Heart Trial. JAMA. 1998;280(23):2001-7. The Lifestyle Heart Trialin rahoitus: The National Heart, Lung, and Blood Institute of the NIH, The Department of Health Services, The Henry J. Kaiser Family Foundation, Gerald D. Hines Interests, Houston Endowment Inc, The John E. Fetzer Institute, The Nathan Cummings Foundation, The Bucksbaum Foundation, Gross Foundation, Pritzker Foundation, The Enron Foundation the Milken Family Foundation, The Bomer Foundation, Continental Airlines, the Credit Suisse First Boston Foundation, The Groppe Foundation, The Ray C. Fish Foundation, The Moldaw Philanthropic Fund, The Dawson Foundation, The Glenn Foundation, Corporate Property Investors, The Seretean Foundation, The Weatherhead Foundation, The Texas Commerce Bank Foundation and Arthur Andersen & Co.
6. US Government Health and Human Services Physical Activity Guidelines  https://health.gov/sites/default/files/2019-09/Physical_Activity_Guidelines_2nd_edition.pdf