Voimaannuttavat ihmissuhteet ja sosiaaliset verkostot

Hyvät sosiaaliset suhteet antavat sisältöä elämään. Ne lisäävät onnellisuutta, fyysistä terveyttä ja elinvuosia [1–5]. Ihmisellä on tarve tulla hyväksytyksi ja tuntea itsensä tarpeelliseksi. Parhaimmillaan yhteenkuuluvuuden tunne saa meidät kukoistamaan. Siksi sosiaaliset suhteet on nostettu yhdeksi kuudesta elämäntapalääketieteen peruspilarista.

Läheiset ihmiset vaikuttavat toistensa tottumuksiin. Tällä on merkitystä terveydentilan kannalta. Tutkimuksissa yksinäisyyden on nähty olevan yhtä haitallista kuin 15 savukkeen päivittäinen polttaminen tai suurkulutukseen verrattava alkoholin juominen. Se voi lisätä sydän- ja aivohalvausten riskiä lähes kolmanneksen ja altistaa masennukselle. Ahdistavat ihmissuhteet lisäävät ylipainon, sydänsairauksien ja syövän riskiä.

Terveydenhuollon ammattilaisen on perusteltua kysyä potilaansa tyytyväisyydestä ihmissuhteisiinsa. Sekä suhteiden määrällä että niiden laadulla on väliä. Asian voi ottaa puheeksi kysymällä, kuinka paljon potilas viettää aikaa muiden seurassa ja esimerkiksi miten työkavereiden kanssa sujuu. Yksinäisyydestä kärsiviä potilaita kannattaa ohjata sosiaalisten aktiviteettien pariin. Terveydenhuollon toimipisteissä tulisi olla tätä tarkoitusta varten tiedot käytettävissä olevista verkostoista.

Koronapandemian aikana monien sosiaaliset kontaktit vähenivät, koska fyysistä yhteydenpitoa sukulaisiin ja ystäviin rajoitettiin. Etäyhteys ei ole kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen veroinen. Sosiaalinen media on auttanut verkostoitumaan tavalla, joka aiemmin ei olisi ollut mahdollista. Toisaalta jumiutuminen älylaitteiden ääreen voi etäännyttää meitä läheisistäkin ihmisistä.

Näistä syistä sosiaalisia suhteita kartoitetaan elämäntapaohjauksessa siinä missä ravitsemusta, fyysistä aktiivisuutta, nukkumistottumuksia, stressin hallintaa ja päihteiden käyttöäkin. 

 

 

Lähdeluettelo

  1. Umberson D, Montez JK. Social relationships and health: a flashpoint for health policy. J Health Soc Behav. 2010;51 Suppl(Suppl):S54-66. doi: 10.1177/0022146510383501. Rahoitus: National Institute on Aging grant, National Institute of Child Health and Human Development grant and awarded to the Population Research Center at the University of Texas at Austin.
  2. Fredrickson B. Love 2.0: How Our Supreme Emotion Affects Everything We Feel, Think, Do and Become. New York, NY: Penguin Group; 2013.
  3. Major BC, Le Nguyen KD, Lundberg KB, Fredrickson BL. Well-Being Correlates of Perceived Positivity Resonance: Evidence From Trait and Episode-Level Assessments. Pers Soc Psychol Bull. 2018 Dec;44(12):1631-1647. doi: 10.1177/0146167218771324.
  4. Grant W. T. Study of adult development. Harvard Second Generation Study. 2015. https://adultdevelopmentstudy.org/grantandglueckstudy. Accessed 2018.
  5. Mineo L. Good genes are nice, but joy is better. The Harvard Gazette. April 11, 2017. https://news.harvard.edu/gazette/story/2017/04/over-nearly-80-years-harvard-study-has-been-showing-how-to-live-a-healthy-and-happy-life/.

Lähetä sähköpostia osoitteeseen toimisto@falm.fi, niin saat lisätietoa yhdistykseen liittymisestä.

Yhdistykseen mukaan ovat tervetulleita kaikki sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja opiskelijat.  Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka ei ole sote-alan ammattilainen. Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä myös oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Kannatusjäsenet ja opiskelijat eivät voi kuulua hallitukseen eivätkä voi äänestää mutta voivat osallistua yhdistyksen koulutuksiin ja muuhun toimintaan.

Järjestämme kuukausittain yhdistyksen jäsenille maksuttoman webinaarin elämäntapalääketieteen aihepiireistä. Haluamme tarjota terveydenhuollon ammattilaisille työkaluja moninaisten ongelmien kanssa kamppailevien ihmisten kohtaamiseen ja hoitoon. Pyrimme vaikuttamaan Suomen terveyspolitiikkaan.
Webinaareihin pääset mukaan, kun ilmoittaudut jäseneksi: toimisto@falm.fi.